Makkari Euroopassa, Eurooppa makkarissa

Minulla on periaate. Useampiakin tietysti. Mutta yksi niistä on se, että en halua matkustaa juuri minnekään - etenkään ulkomaille - kesällä. Suomen kesä kun (tuurilla) on kaunis ja lämmin. Ainakin usein se on lämpimämpi kuin kevät, syksy ja talvi.

Syksyllä, ennen talven ankeutta ja pimeyttä on kiva käydä jossain reissussa, saamassa auringolta vielä yksi annos D-vitamiinia. Viime vuonna ei taidettu käydä syksylläkään missään, mutta ehkä tänä vuonna....

Eurooppaa pidemmälle ei onneksi ole pakko lähteä edes auringon perässä, kunhan ei jätä reissua ihan keskitalveen. Malta ja Mallorca ainakin ovat "ehkä"-listalla. Auringon lisäksi niissä kun on muutakin silmänruokaa.

Ja aina iltaisin ennen kuin lamppu sammuu, voi karttaa katsellessa löytyä uusia ehdokkaita.

Seinään piti alunperin tulla kuviotapetti. Huutokaupasta hankittu, vanha kansakoulun kartta ripustettiin testimielessä; jaksaisiko sitä makkarissa katsella kirjavaa seinää. Onhan sitä jaksanut, useamman vuoden. Tapettia ei tullut, kartta jäi.

Finnhitsejä ja saippuakuplia

Juhannus sitten taas oli ja meni. Eikä keli ollut läheskään niin paha, kuin pelättiin.

Aattona syötiin hyvin ja jammailtiin Finnhitsien tahdissa (sorry naapurit!). Juhannuspäivänä vuorossa oli saippuakuplien puhaltelua - niin ja tietysti taas syötiin hyvin!

Jälleen kerran suurkiitos koko rytmiryhmälle hauskasta seurasta ja mukavista muistoista!

Ja erityiskiitos kuvaajalle!

Mistä se tietää?

Onkohan juhannusruusulla pikkuinen allakka puskan juurella piilossa, vai mistä ihmeestä se aina tietää, koska pitää alkaa kukkia?

Kun aamulla kävin lyhykäisellä selänverryttelylenkillä, huomasin että napuruston pihoissa kukki jo juhannusruusu! Juuri pari päivää sitten ihmettelin omiani, ja ajattelin että eipä taida tänä vuonna sitten keretä kukkaan, kun niin on tiukalla nupulla vielä. Mutta kappas vaan, kun palasin kotipihaan ja kurkkasin omiin puskiin, niin siellähän osa ruusuja oli ihan ammollaan. Parahiksi kerkeää juhannuspäiväksi loputkin.

Hyvää keskikesän juhlaa - säistä ei kannata olla moksiskaan, ei niille mitään voi kumminkaan!

Ehdinpäs!

Eilen huomasin napsia syreenistä oksia sisällekin huumaavaa tuoksuaan tuomaan. Illalla kun maisema äkkiä muuttui mustaksi ja kaatosade paukutti peltikattoa, ajattelin että "ehdinpäs"! Mitä jos sade olisikin hakannut syreeneistä kaikki kukat ihan luurangoiksi aamuun mennessä? Ei onneksi hakannut, sillä aamulla kun kipaisin Hesarin postilaatikosta, leijui ilmassa edelleen ihana, liilainen tuoksu.

Onko syreeni muuten syreeni vai sireeni? Lapsena Porissa taidettiin ainakin puhua sireeneistä. Pii paa pii paa...

Porin Puuvillan muistolle

Vihdoinkin sain itseäni niskasta kiinni! Tänään vaihtui seinälle talvisen ryijyn tilalle kesäisempi kangastaulu.

Jo talvella tuli käytyä rautakaupasta hakemassa iso styrox-levy tätä projektia varten, mutta kukaan ei ole jaksanut silittää kangasta ja pingottaa sitä levyn päälle tauluteelemystä varten. Tänään jaksoi. Hyvä minä!

Tämä ihana retrokangas on peräisin Leninkiliike Irmelin kangasvarastosta. Kauppa toimi Porissa 1950-luvun lopulta 1970-luvun alkuun. Kankaan on suunnitellut Raili Konttinen, joka toimi Porin Puuvillan suunnittelijana Irmelin aikoihin. Netistä löytyy upea virtuaalinäyttely Raili ja Juhani Konttisen kankaista.

Muitakin upeita kankaita mummun varastosta löytyy. Ainakin yksi toinenkin kangas näyttää olevan Railin käsialaa. Tätä kangasta oli jäljellä aika pieni palanen, josta syntyi sekäettä-kauppaan muutama Irmeli-kauppakassi ("isokukka"-kuosi).

Virtuaalinäyttelyssä ei näytä olevan juuri noita minun värimallejani. Pitäisiköhän laittaa näyttelyn rakentajalle kuvat omista löydöistäni.....

Sammakosta prinssi?

Tätä sammakkoa voisin vaikka pussata!

Löysin nämä kivat kulhot Tukholman Formex-messuilta tammikuussa. Se oli rakkautta ensinäkemältä! Tilasin heti Kananpoikia, Possuja ja Apinoita kauppaani (www.sekaetta.fi) myyntiin. Kesemmällä piti perässä vielä tulla "juhannustyttöjä". Valmistaja kuitenkin ilmoitti yllättäen, että ovat päättäneet jättää tyttöset tänä vuonna tekemättä, ja tilalle tarjottiin kissoja tai sammakoita.

Sammakot voittivat! Onneksi!